Vuosi 2012 - Maalis-huhtikuu

MAALISKUU 2012

Vaaleanpunaisen villitys jatkuu vain. Tulppanikimppu nro. varmaan miljoona! :oD Näin alkuvuodesta tulppaaneja tulee ostettua vaikka kuinka, koska niistä alkaa tulla mukava kevätfiilis. Mutta tänävuonna en ole ostanut vielä yhtäkään kimppua! Käääk! :oD 

Pieniä sisustelujakin tuli tehtyä kotona, mutta ei mitään sen suurempaa.

Maaliskuussa kävi vierailulla ihania naisia lapsineen, joten leipomishommat jatkui, tällä kertaa vuorossa oli muffinssit....huomatkaa, että muffinssivuoatkin ovat pinkkejä! :o)

Maaliskuun lopussa sää alkoi hieman jo lauhtua, joten kauppareissulle tarkeni lähteä jo vähän kevyemmissä vaatteissa. Suurin vaaleanpunaisen himotus alkoi hieman hälvetä, ja tilalle tuli beigeä.

Maaliskuun lopussa Pääsiäinen oli jo lähellä, joten kodin laittaminen ihanaan kevään juhlaan alkoi. Tete a tete- narsisseista tuli suosikkejani.

Pääsiäisen menoja varten hankin keltaisen mekon, joka pääsi osaksi makuuhuoneen sisustusta.

 

HUHTIKUU 2012

Pääsiäinen, joka on mielestäni vuoden juhlista miltei jouluakin ihanampi! ♥ 

Pääsiäiseksi taas askartelin kasan kortteja. :o)

 Huhtikuussa vietämme myös poikien synttäreitä. Vietimme heidän yhteisiä synttäreitä, koska heidän syntymäpäivissään on eroa vain kuusi päivää. Leivoin heille yhteisen suklaisen täytekakun. Suklaa on meidän koko perheen suosikkiherkku! :o) Synttäreitä ei vietetty heidän oikeina syntymäpäivinä, joten leivoin Topiaksen varsinaisena syntymäpäivänä muffinsseja, johon yhteen muffinssiin laitettiin yksi kynttilä ensimmäisen syntymäpäivän kunniaksi. :o)

Synttärijuhlapöydästä löytyi kaikenlaisia pikkuherkkuja lasten makuun. Tomaksen uudeksi herkuksi nro. 1 taisi tulla nuo banaani-kinuskiminimuffinssit. :o)

Sarja jatkuu taas...seuraavaksi tulevissa alkaakin sitten tapahtua ja muutoksen tuulet alkavat viuhua! ;o)

Helene

Vuosi 2012 - Tammi-helmikuu

TAMMIKUU 2012

Kun aloin selailemaan läpi viime vuoden alkuvuoden postauksia niin sieltä löytyi kaikille yhdistävä tekijä: vaaleanpunainen! Heti joulun jälkeen kaipasin keväistä ja kepeää hempeyttä, joten vaaleanpunainen väri miltei kaikessa oli vastaus kysymykseen. 

Tammikuussa olin vielä äitiyslomalla kotona lasten kanssa. Kävin tyynyostoksilla Pentikissä. Ostin sieltä vaaleanruskean vekatun Boston-tyynynpäällisen, ja viime kevään sesongista pinkin chenille-tyynynpäällisen.

Minulla oli kova leipomisinto päällä, ja leivoin esim. juustosämpylöitä useinkin itse. Myös kattauksessa väri on vaaleanpunainen!

Aivan tammikuun lopussa on iki-ihanan ystäväni syntymäpäivä, ja leivon hänelle sydämenmuotoisen kakun. :o) Ihan putkeen ei tämä leipominen mennyt. Voin sanoa, että ennen tätä en K-O-S-K-A-A-N aikaisemmin ollut epäonnistunut missään kakun leivonnassa, mutta tässä jos jossain tyrin aivan kaiken! :oD Tai siis tämän kakun ensimmäisessä versiossa!! Tämä juttu täytyy kyllä hivenen avata.

Ensinnäkin kakku lässähti kun otin sen uunista siis WHAAAAT!!?!!, siis aivan ennen kuulumatonta minulle. Olin vain aikaisemmin ihmetellyt, että miten esim. siskoni onnistuu siinä suurinpiirtein aina! ♥ 

No jokatapauksessa...kakku oli ihan mutkalla ja reunat aika kovat. Ajattelin kuitenkin, että kun sen täyttää jollain niin kyllä siitä varmaan ihan hyvä tulee, mutta että uusi kakku on kuitenkin lahjaksi tehtävä. Täytin kakun runsaasti hillolla. Minulla ei ollut tarpeeksi kermaa kahden kakun päälle, joten ajattelin laittaa siihen suklaakuorrutuksen, koska olihan joululta jäänyt vielä yksi suklaalevy, jossa oli marjoja. Joten, etsin netistä hyvän (olevinaan hyvän) ohjeen kuorrutuksen tekoon. Loppujen lopuksi minulla oli kattilan pohjassa kiinteähkö möykky suklaata. Huom, sen piti olla juoksevaa, niin netissä oli oikein kuvien kanssa kerrottu! 

Kuitenkin sitkeästi levitin suklaa"massan" kakun päälle, joka juuri ja juuri riitti koko kakkuun. Kakku oli oikeasti aika ruman näköinen, koska suklaahan ei ollut tasaista vaan siinähän oli ne marjojen palat niin kakku näytti vähintäänkin siltä, että sillä olisi ollut jokin rokko!

No mutta sitten tajusin, että kakku on sillä alustalla jolle lahjaksi menevä kakku olisi pitänyt laittaa, joten päätin siirtää kakun toiselle alustalle. Niin väärä ajatus!!! 

Tiedättekö.....minä pudotin sen kakun ylösalaisin lattialle!!! Voitteko kuvitella?!! HAH!! :oD 

No, ei hätä tämännäköinen. Koska suklaa kakun päällä oli niin tönkköä ja sitkeää, se piti kakun koossa, joten otin ja nostin kakun uudelle lautaselle!! :oD Tässä vaiheessa en voinut enää muuta kuin nauraa, miten kaikki asiat menevät ihan vituralleen kun kerran ovat mennäkseen! Noh, tuumailin siinä hetken, että heitänkö kakun kuitenkin heti roskiin, mutta ajattelin, että kyllähän sitä täytyy maistella kun kerran on niin kovia kokenutkin. Miettikääs, suklaakakkupohja, mustikkahilloa ja maitosuklaata, ei paha yhdistelmä. Leikkasin kakusta palasen ja huomasin, että kerrosten väliin oli jäänyt rako, vähän niinkuin sellainen ilmarako!!! Siis niiiiiin floppi koko kakku, mutta kyllä se ihan hyvälle maistui. :oD Tein sen jälkeen toisen kakun ja se onnistui niinkuin pitikin, lopputuloksen näette tässä. :o) Huom. tässäkin vaaleanpunaiset koristeet!!!

HELMIKUU 2012

Helmikuussa vaaleanpunaisen himotus jatkuu, kukat vaihtuvat olohuoneen pöydällä.

Vaaleanpunaista alkaa ilmestymään sisustuksen lisäksi myös vaatteisiin ja asusteisiin. Uusi vaaleanpunainen tuubihuivi löytyi Cubuksesta.

Helmikuun alkupuolella tuli tieto Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisesta vuoden 2013 loppuun mennessä. Tulevaisuutta täytyi alkaa miettimään uudelta kantilta.

Helmikuussa on myös ystävänpäivä, enkä voinut vastustaa tätä herkullisen sävyistä kukkaa Prismalla.

Olen aina pitänyt vaaleanpunaisesta, mutta tällä kertaa tykästyin vaaleanpunaisen hieman tummempaan sävyyn. Aiemmin kaiken on pitänyt olla vaaleaa ja hempeää baby pinkkiä. Servettiteline on Pentikin Niitty-sarjaa keväältä 2006.

Ystävänpäiväteemaan sopivat kengät ovat suosikkini!! ♥ Bling-blingiä ei voi koskaan olla liikaa!! :o)

Helmikuun lopussa vietimme Karjalan Jääkäripaltaljoonan perinnepäivää.

Tämänvuotiseen juhlaanhan ei olekkaan enää kauhean pitkä aika! Jee!! Ja muuten, tällä kertaa tiedän jo valmiiksi, että mitä aion laittaa päälleni juhlaan, hih!! ;o)

Sellaisia muistelmia, jatketaan sarjaa huomenna,

hyvää yötä kaikille.

Helene

Täällä taas!!

Taas tuli pidettyä blogilomaa ihan huomaamatta. Päivien vain kuluessa ohi huomasin, että miten vaikeammaksi ja vaikeammaksi bloggaamisen aloittaminen tälle vuodelle tuli. Enkä oikein tiedä edes miksi, koska postausaiheitakin olisi, mutta jokainen niistä tuntui vähän töksähtävältä heti tuohon joulupostauksen jälkeen ilman sen suurempia uudenvuoden toivotuksia! 

Joten ihan alkuun kaikille hyvää uuttavuotta!!

♥ ♥ ♥

Toivottavasti se on alkanut kaikilla oikein hyvin, minulla ainakin. Ihan alku on oikeastaan mennyt toipuessa töiden joulu- ja alennusmyyntikiireistä. Voi olla, että juuri siksi bloggailu on jäänyt vähälle, koska olen ottanut tämän ajan ihan levon kannalta...todennäköisesti ihan ansaitusti, koska tällä hetkellä tuntuu siltä, että joulu ja sen pyhätkin vielä menivät kuin jonkinlaisessa stressissä ja sumussa kaikesta tohinasta ja kiireestä. Vasta uudenvuodenaattona huomasin (kun olimme ihan oman perheen kesken kotona), että alkaa olo piristyä ja rentoutua. Tästä saakin sopivan aasinsillan uudenvuodenaattoon. Vietimme sitä siis ihan kotosalla, ja juhlimme taas samalla mieheni syntymäpäivää. Niin, ja mehän saimme isin takaisin pysyvästi kotiin tuossa joulukuun puolivälissä!! Ihan huippuu!! :oD Koko syksyn mittainen Lappeenranta-jakso on sitten takana päin, ja minä selvisin siitä!!! Jeee!!! :oD

Mutta nyt takaisin siihen uudenvuodenaatoon...minulla oli vapaata töistä, ja päivällä kävimmekin hieman shoppailemassa Ikeassa. Täsmäisku, sanoisinko...siitä lisää tuon tuonnempana. ;o) Illalla söimme meidän suurta herkkua, raglettea. Oi että ne kaikki juustot yms....nami!! Meillä Tomaskin jaksoi valvoa yli kahdentoista kun katseltiin ilotulitusta ihan omalta parvekkeelta. :o) 

Mitäs sitten seuraavaksi...huomaan, että taas uudenvuoden alkaessa alkaa kaipaamaan kaiken jouluhössötysten ja sisustelujen jälkeen jo kevättä ja uusia tuulia. Huomaan, että oma tyyli on taas hieman murrosvaiheessa. Alan haluta hieman selkeyttä kaikkien pitsien ja röyhelöiden jälkeen, niin sisustuksessa kuin pukeutumisessakin. Mutta kyllä mä silti rakastan mun kaikkia ihania Odd Mollyja, jotka roikkuu vaatekaapissa! :oD Tästä tulikin mieleeni, että täytyy tässä joskus esitellä teille yksi aika ihana joululahja. ;o) Tälle minun tyylin selkeyden hakemiselle ja kaikelle inspiraatiolle löytyy nimikin, mutta palaan siihen myöhemmin, koska se NIIIN ansaitsee oman arvoisensa postauksen....tai ehkä useammankin, voi olla että ette muuta täällä minun blogissa enää sitten näekkään!! :oD 

Nyt minulla on takana neljän päivän vapaat, joita vietimme mieheni vanhempien luona. Emme olleet käyneet siellä sitten kesän, joten oli jo aikakin mennä! Sieltä sain otettua ihanan lumisia talvikuvia, joista olisi tullut ihan hyviä kuvia blogiin, mutta onnistuin taas tekemään sen saman mokan, kamera mukana, mutta kaikki piuhat yms. eivät, joten en saanut niitä siirrettyä koneelle!! No mutta eihän se vieläkään varmaan myöhäistä ole, hih. 

Seuraavaksi ajattelin (jotta säännöllisempi postaustahti olisi varmempi) tehdä teille ja itselleni "pienen" kertauksen ja yhteenvedon viime vuodesta. Aloitin sen jo reissussa ollessa, koska kuvamateriaalihan löytyy jo valmiina, mutta koska nälkä kasvaa syödessä, niin siihen menikin aikaa enemmän kuin ajattelin. Huomasin, että kerrottavaa onkin jonkin verran, koska takana on aika hyvä, ja tapahtumarikas vuosi. ♥ Siksi jaan postaukset kahden kuukauden paketteihin, alkaen huomenna (siis tänään) tammi-helmikuusta, HAH, luonnollisesti!! :oD

Huomasittekos miten kivoja kukkia oli joulun aikaan myynnissä ihan lähi Prismassa, kerrottu valkoinen tulilatva hopealla glitterillä!!! Tykkään! Tosin enää niistä on jäljellä vain kuivat rangat, mutta edelleen kyllä kauniisti kimaltavat glitterit! :oD

Näin vuoden alkajaisiksi myös tervetuloa kaikille uusille lukijoille, ihanaa, että olette löytäneet tänne!

Kuulumisiin ihan pian....hyvää yötä!!

Helene

Joulua meillä

Vaikka olenkin ollut töissä paljon niin tällaista olen kuitenkin kotona saanut aikaan. :o) Ei punaista...jotenkin en vain kaivannut sitä kotiin, koska töissä saa katsella sitä aika paljon. ;o)

Ihan hirveästi en joulua kotiin laittanut, koska lähdimme jouluksi siskoni perheen luokse Saloon. 

Mielestäni joulukuusi ja muutamat joulukukat ovat tähän tilanteeseen oikein hyvä. Tämän verran olin laittanut joulua jo joulukuun puolivälissä, jolloin mieheni vanhemmat oli meillä käymässä. Lapsenvahteina, kun olimme mieheni kanssa pikkujouluissa. Silloin tuli puheeksi, että olen ennen joulua aika paljon töissä, johon anoppini tokaisi, että enhän minä sitten ehdi laittaa kotiin joulua OLLENKAAN!?! Ai eikö meillä ole joulua ollenkaan, kun meillä ei ole punaista ja tonttuja, mitä häh??? :oD

Kyllä joulukuusi olohuoneen nurkassa vain minusta on aika jouluista....meillä on nyt toista vuotta tämä valkoinen "joulunodotus kuusi". Tosin tänä vuonna tämä ihanan valkoinen kuusi sai jäädä meille ihan jouluksi asti. :o)

Oikein ihanaa jouluaattoa teille kaikille!!

♥ ♥ ♥

Helene

Joulukortteilua

Hei pitkästä aikaa!

Edellisestä postuksesta on aikaa jo vaikka kuinka, mutta en vain ole ehtinyt koneelle, koska olen ollut töissä aika paljon (tiedättehän....vuoden kiireisintä aikaa), ja iltaisin olen vain keskittynyt keräämään voimia seuraavaa päivää varten! :oD

Joulukortit kuitenkin kaiken kiireen keskellä sain kuin sainkin tehtyä. 

Tällaisia niistä tuli. Taitoksista puuttui kuvausvaiheessa vielä juuttinarut. :o)

Näitä kortteja tuli tehtyä yötä myöten n. 55 kappaletta. Ja viimeisenä yönä huomasin aina välillä torkahtelevani kesken tekemisen. Varsinkin siinä vaiheessa kun kirjoitin korttien sisäteksteihin keneltä kortti on, saattoi tulla pieniä virheitä kun niitä unissani kirjoittelin! :oD Erään kortin kohdalla säpsähdin hereille, ja huomasin, että olin kirjoittanut siihen jotain aivan puuta heinää! Siellä luki normaalista "toivoo helene", mutta ennen muiden nimiä siellä alkaa jokin ihme tarina, jota olin kirjoitellut. Olin oikein osannut laittaa pisteenkin lauseen perään ja sen jälkeen aloittanut uuden lauseen isolla kirjaimella!! :oD Muistan, että sen pienen torkahduksen aikana ehdin nähdä jotain untakin, joten ilmeisesti kirjoitin sitä untani siihen korttiin!! :oDDDD

Mieheni auttoi korttien teossa. Hän kirjoitti korttien sisään uuden vuoden toivotukset samoilla irtokirjain leimasimilla kuin kannessakin. Ja sen ne ovat kyllä näköisetkin! Voi olla, että ihan muutama kirjain saattoi mennä ihan väärinpäinkin!! :oD 

Eli näin meillä tehtiin kortteja!! ;o)

Helene

Ylennys

Itsenäisyyspäivä, jolloin meillä on aina syytä juhlaan.

Mutta eritoten tänä vuonna.

Koska mieheni sai ylennyksen!! ♥

Luutnantista tuli yliluutnantti.

Uudet arvomerkit odottavat ompelijaansa.

Suuret onnittelut miehelleni, sekä kaikille muille tänä päivänä ylennyksen saaneille!

Vaikka Linnan juhlat ovat alkaneet televisiossa, niin me lähdemme juhlistamaan tätä ylennystä. Sekä tietenkin sitä, että tänä päivänä tulee kymmenen vuotta siitä kun mieheni oli kadettina Linnan juhlissa. ;o)

Oikein ihanaa Itsenäisyyspäivän illan jatkoa ihan kaikille!! 

Helene

Pohjois-Karjalan Prikaatin vuosipäivän juhla 23.11.2012 - Team Lumikuningatar & Karjalan Neito

(HUOM! Te jotka ette siedä sanan "ihana" käyttöä laajasti ja toistuvasti niin voitte skipata tämän postauksen suosiolla, koska tämä sisältää ko. sanan käyttöä hyvin paljon ja useasti, monessa eri muodossa!!)

Tässähän tämä postaus nyt tulee, hieman viivellä. :o) Olin kyllä jo paljon aikaisemmin saanut ladattua kuvat tänne, mutta teksti antoi odottaa itseään. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja aloin kirjoittamaan, että tämän postauksen saa alta pois ennen joulujuttuja. ;o)

Nyt siis niihin juhliin....
Juhlat olivat aivan IHANAT! ♥
Oikein vieläkin nousee hymy huulille kun muistelen juhlia, ja koko reissua muutenkin. ♥
Vaikka olemmekin olleet tässä juhlassa jo useampana vuonna aikasemminkin niin kyllä tämän vuoden juhla oli kaikista parhain!

Tässä ensimmäisessä kuvassa olen ihanaakin ihanamman ystäväni Pian kanssa, minä vasemmalla, ja hän oikealla. ♥ Juu, olemme jokseenkin samannäköisiä, ja meiltä onkin muutaman kerran kysytty, että olemmeko siskoksia. Tällä kertaa sitä kysyi itse Prikaatin komentaja. Hänen rouvansa puolestaan sanoi ihanasti, että hänen mielestään olemme Pian kanssa ehdottomasti juhlan kauneimmat naiset, hän oli kuulemma katsonut sitä jo viime vuonna.
Mitä kehuja! Tuntui hyvältä.

Kuvista kyllä ymmärrätte mistä otsikko johtuu. Nuo lempinimet saimme itsellemme juhlassa, ja meidän tilanne  "long time, no see" aiheuttikin sen, että olimme melkein koko ajan yhdessä, jopa niin paljon, että meidän aikaisempi Pataljoonan komentaja kysyi, että olemmeko me lähteneet ihan kahdestaan, kun ei meidän miehiä näy missään! :oD No eihän me ihan kahdestaan sentään oltu!

 Kuva: Marko Jalkanen/Puolustusvoimat

Tässä siis minun juhla eleganssi kokonaisuudessaan. Pidin tästä tosi tosi paljon! :o) Niin minun näköiseni. Valkoisen lookin ansiosta minua kutsuttiin myös lumihiutaleeksi, hah! :oD
Kuvat ovat aika suttuisia, mutta kyllä niistä kuitenkin käsityksen saa.
Siis, Lumikunigatar.....

...ja Karjalan Neito. Tämä puku on ystäväni ihan itse tekemä, hänen miehensä suunnitelmien mukaan. Sen mallina ja inspiraationa on ollut Pohjois-Karjalan Prikaatin lippu. Puku on tehty lakkautettavan P-KarPr:n kunniaksi. 

Kerrassaan UPEA!

Ihana Pia. ♥

Tässä kuva niistä harvoista hetkistä mieheni rinnalla juhlassa! :oD 

♥

 Kuva: Marko Jalkanen/Puolustusvoimat

Tässä minun ihanat hiukseni hieman lähemmin. Kampaajani taas kerran teki aivan loistavaa työtä, ja loi aivan upeat hiukset, juuri sellaiset mitä olin ajatellutkin. Kampauksessa on käytetty lisäkettä. Voi kunpa omatkin hiukset olisivat noin pitkät! Vasemmalla kuva kampaajalta, ja oikealla auton kyydissä kun olemme menossa juhliin Joensuun Taidemuseolle, huomatkaa minun ihanat räpyripset! :o)

Ja seuraavassa olemmekin jo ahtautuneet helmoinemme taksin kyytiin...kohti jatkoja, rai rai! :oD

Ja voitteko uskoa, minulla oli mekkoni alla kaksikerroksinen vannehame (tämänhän te kyllä uskotte), niin illan aikana sieltä hävisi se toinen kerros!! Sehän on sellainen metallinen ohut rima tms. joka on pujotettu hameen sisään renkaaksi, miten sellainen VOI hävitä huomaamatta?!?! Näköjään voi. Luulisi, että sellainen tuntuisi jos se olisi lähdössä pois, tai ainakin pitäisi kolinaa kun tippuu lattialla, mutta ei, en huomannut mitään! :oD

Ilta jatkui aamuun asti. 

Loistava päivä, loistava ilta, loistava yö! Ja muuten seuraava aamukin oli kun menimme Pian kanssa kaksistaan (edelleen!! :oD) hotellin aamupalalle, ja sieltä palatessamme hotellin respassa eräs tyttö (joka oli ollut töissä edellisenä päivän sisäänkirjautuessamme) päivitteli, että miten voimmekaan olla sen  näköisiä vaikka onkin "the morning after"! :oD Me oltiin osattu nukkua siten, että hiukset olivat ihan samanlaiset kuin edellisenä päivänäkin, ja muutenkin olimme niin freshin näköisiä. ;o)

Ihanaa oli. ♥


Helene