Tomaksen 8v. synttärit

Synttärikekkereistä on aikaa jo kuukausi, mutta parempi myöhään kuin ei milloikaan, eikös niin? :o)

Synttäreiden teemana oli tähdet ja merihenkisyys. Kutsut askarreltiin itse ja kerrankin kaikki askartelutarvikkeet oli valmiina, eikä mitään tarvinnut ostaa lisää. Ostin nämä meri- ja rannikkoaiheiset paperit Sinellistä syksyllä Helsingistä, juuri ennen meidän muuttoa. Ne olivat niin kivoja ja ajattelin, etteivät ne kuitenkaan ole turha ostos vaikkei niille juuri silloin ollut mitään tiettyä käyttötarkoitusta. 

Tomas toivoi suklaakakkua ja sen hän myös sai. Koristelin kakun valmiilla suklaatähdillä ja tein helpon, teemaan sopivan lippunauhan.

Synttärikattausta. Kertakäyttö astioilla mentiin ja se osoittautuikin hyväksi valinnaksi. Helppo siivota ennenkuin kaverisynttäreiden jälkeen tuli vielä aikuisvieraita. Tähtiservetit löytyi lähikaupasta.

Kakku kynttilöineen päivineen. Kynttilöiden asettelussa saikin olla tarkka, ettei mikään ole paperisen lippunauhan alla! :oD 

Lisäksi tarjolla oli, sekä isot, että pienet cup caket, juustokakkua, suklaapikkuleipiä ja muita aiheeseen kuuluvia pikkupurtavia. :o)

Hulinaa ja vilskettä riitti ja synttärisankari oli oikein tyytyväinen juhliinsa. :o)

Helene

Topias, 3 vuotta

Niin se aika vierii...niinkuin viikot vierivät ja blogi pysyy hiljaisena kaiken menon ja kiireen keskellä, niin myös lapset kasvavat. 

Meidän pikku Topias täytti tänään 3 vuotta!! ♥

Tällä hetkellä tämän pikku auringon suuri suosikki on Lentsikat - ja kaikki siihen liittyvä sälä yms...

Synttäritoiveena olikin lentokoneita ja muita elokuvan hahmoja.

Paketeista paljastuikin synttärisankarin onneksi monta kivaa juttua. Viikonloppuvierailulla ollut Topiaksen kummitäti P toi myös juuri toivotunlaisia paketteja.

Kummipoika kiittää! ♥

Topiaksen suurin suosikki kaikista leffan hahmoista on tietenkin Dusty, joka on mukana jokaisessa tilanteessa.

Ensi viikonloppuna juhlistamme synttäreitä enemmän kun suuntaamme pääsiäiseksi mummolaan, jonne tulevat myös serkut, joiden edellisestä näkemisestä on jo aivan liian kauan. Topiaksen lisäksi juhlitaan myös Tomaksen 8-vuotis synttäreitä, joka osuu lauantaille ja samalla myös serkkutytön, Viivin synttäreitä, joka on vain viisi viikkoa Tomasta vanhempi. :o)

Juhlahumua kerrakseen.

Helene 

Kuorrutetut omenamuffinssit

Kävimme lauantaina minun tätini luona kyläilemässä ja yllätykseksi minun äitini oli tullut sinne kyläilemään. Minun vanhemmathan asuvat edelleen Itä-Suomessa ja edellisen kerran näimme ennen muuttoa. Niin yllätys oli oikein mukava kun näimme taas pitkästä aikaa.

Eilen saimme sitten nämä samaiset vieraat kyläilemään myös meillä ja leivoin pikkumakeaksi näitä mielttömän hyviä muffinsseja, jotka sopivat hyvin syksyisiin herkutteluhetkiin! Nämä olivat vieraiden mielestä niin herkullisia, että halusivat ohjeen näihin. Tässä tämä tulee, olkaa hyvä!

Ohjeen olen löytänyt netistä...jostakin, mutta olen hieman muokannut sitä itse. Muffinsseja tulee noin 18 kpl.

110 g huoneenlämpöistä voita
2 dl sokeria
2 munaa
1 dl cashew-pähkinöitä rouheena
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1½ tl kanelia
3 omenaa kuutioituna pieniksi paloiksi

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat koko ajan vatkaten. Sekoita joukkoon kuiva-aineet. Lopuksi kääntele taikinaan pähkinärouhe ja omenakuutiot. (Taikina tuntuu tässä vaiheessa siltä, että eihän siinä ole muuta kuin pelkkää omenaa, mutta se on juuri oikeanlaista.)

Jaa taikina silikonisiin muffinssivuokiin tai muffinssipellin koloihin, joihin on laitettu paperivuoka. Paista uunissa 200 asteessa kunnes puutikulla kokeiltaessa siihen ei jää mitään kiinni. Tämä vie noin 20 minuuttia. :o)

Kuorrutus:
100 g huoneenlämpöistä voita
100 g maustamatonta tuorejuustoa
n. 4 dl tomusokeria

Vaahdota voi ja tuorejuusto keskenään. Lisää tomusokeri ja vatkaa tasaiseksi seokseksi. Laita pursotinpussiin ja pursota jäähtyneiden muffinssien päälle tai vain lusikoi kuorrutus päälle, niin kuin minä tällä kertaa tein = säästää aikaa. :o)

Muffinsseja kuvatessa sain "yllättäen" pikku apurin hommaan mukaan. Ilme on paljon puhuva: "Mitäs mitäs, nämähän näyttävät aika herkullisilta....."

"....jospa ihan vähän kokeilisin!!" :oD

Kyläilimme viikonloppuna myös muualla ja vein kaikille pikkuviemisiä....töistä ostettu tietenkin! :o) Kauniista paketeista (vaikka itse sanonkin :oD ) teen postauksen ihan erikseen.

Pikkusormet ehtivät niin nopeasti vaikka kuvauspaikkaa vaihtaakin! Ja oli niin hyvä nuoleskella sormia tämän jälkeen! :oD

Herkullista alkuviikkoa!!


Helene

Eskarilainen

Tänään meilläkin aloitettiin esikoulu. 

Kyllä aika menee niin nopeasti, vastahan Tomaskin oli niin pikkuinen kun vein häntä kaksi vuotiaana ensimmäisen kerran hoitoon. Nyt olo tuntui lähes samalta, hassua. 

Meillä myös pikku Topias aloittaa päivähoidon parin viikon päästä kun minä aloitan työt. Meillä kävi aivan loistava tuuri kun saimme viime viikolla tietää lasten hoitopaikoista. Molemmat pääsivät samaan päiväkotiin, ja siellä samassa päiväkodissa on myös Tomaksen eskari. Niin, ja se päiväkoti on vain kahden kilometrin päästä kotoa!! Huippua!!

Tässä olemme lähdössä kotipihasta...

Ja tässä lähellä päiväkotia (hieman jännittyneisyyttä havaittavissa :o) ). Tomaksella on siis lähtenyt pari hammasta tuosta alarivistä, siksi hymy näyttää vähäsen hassulta.

Kaikki vaatteet + lippis H&M

Tomas meni muiden mukaan tosi reippaasti ja ensimmäinen päivä uudessa paikassa sujui todella hyvin. Tästä voi hyvillä mielin jatkaa. :o)

Helene

Isi, joka on taas kotona

Tai on oikeastaan ollut jo kaksi viikkoa, mutta en voi olla tätä hehkuttamatta!! Siinä meni ensimmäinen syksy ja talvi "etäsuhteessa" ja yksin viikot lasten kanssa! Nyt on ollut ihanaa viettää aikaa koko perheen kanssa, ilman mitään suurempaa ohjelmaa, olla vain yhdessä...niinkuin eilen sunnuntaina rannassa. :o)

Viime syksynä ajatus siitä, että jäisin lasten kanssa tänne useiden satojen kilometrien päähän tuntui lähes mahdottomalta, mutta me selvisimme ja pärjäsimme vieläpä hyvin. Tiedoksi uusille lukijoille, jotka eivät ole blogia alusta asti seuranneet. Mieheni käy sotatieteiden maisteriopintoja Helsingissä. Hän on viikot siellä ja minä lasten kanssa täällä. Opinnot kestävät kaksi vuotta ja ensimmäinen niistä on melkein takana, jei! :o) Sanoin melkein, koska tällä hetkellä hän on etäopiskelujaksolla, ja ennen heinäkuista kesälomaa on vielä muutama yksittäinen päivä Helsingissä ja yksi liikuntaleiri, mutta muuten hän on meidän kanssa kotona.

Näin tiukkaa meininkiä meillä ei kuitenkaan ole, että lasten pitäisi pienestä pitäen käsi lipassa kulkea...aurinko vain häikäisee! :oD Mutta niin tiukka ilme kuitenkin on, että eihän sitä koskaan tiedä ;o)

Parempaa isää lapsilleni en olisi voinut saada. Hän hoitaa heitä ja leikkii heidän kanssaan....PALJON. Saan omaa aikaa silloin kuin sitä haluan (ja, kröhöm...tarvitsen :oD). Tiedän, että hän pärjää kotona hyvin aina, eikä minun tarvitse sitä poissa ollessani murehtia. Hän on unelmaisä!

Kun hän tulee töistä (tai tällä hetkellä koulusta) kotiin, on hän meille aviomies ja isä. Isä, joka ei tuo koskaan töitä kotiin, isä joka on lempeä, ymmärtäväinen ja joka halaa ja lohduttaa aina jos tarvitsee.

Jos hän kerran on unelmaisä niin millainen hän on sitten miehenä? No...aika samalla linjalla mennään kuin edelläkin. :o) Hän on rakastava aviomies, antaa tukea, auttaa, kannustaa ja arvostaa. Hän tekee kotitöitä, raivaa pöydän, siivoaa jne. Hän tekee muuten ne (ainakin minun mielestäni) kaikkein ärsyttävimmät kotityöt, eli pesee ikkunat, sulattaa pakastimen ja pesee saunan! Hän urheilee, käy salilla ja harrastaa jääkiekkoa yms. Hän hieroo jos hartiat tai jalat ovat jumissa. Hän on pitkä (tämä on se syy miksi hän on meillä se, joka pesee ne ikkunat!! :oD) ja komea, sekä pukeutuu aina hyvin (tosin se on kyllä täysin minun ansiotani!! :oD). Hän on upseeri ja herrasmies, jonka rinnalla on hyvä olla. Kiitos, että olet olemassa!

Isiä on aina ikävä kun hän on poissa, mutta nyt kun hän on kotona niin ilo on ylimmillään! Tomas ihailee isäänsä valtavasti. Hän on isin mukana salilla, kauppareissulla, katsomassa jääkiekkoa ja kaikkialla missä vain voi olla mukana...isi on Tomaksen esikuva ja sankari.

Veljekset kuin ilvekset! :oD Nämä veljekset kävivät yhdessä parturissa viime viikolla. Topiaksen hiuksista lähti pois n. 10 cm, ja hänestä tuli heti aivan ison pojan näköinen!

Isin syli on paras paikka...niin minunkin mielestäni ;o)

Minun elämäni miehet

Huomaa Tomaksella keppi miekkana. Isin miekka nojaa olohuoneen nurkkaan, mutta sitä hän ei ole uskaltanut mennä koskemaan, koska se on kuulemma niin hieno ja painava.

Olen onnekas, voin vain hymyillen katsella heitä.

Ihanaa ja onnekasta alkanutta viikkoa teille ihan jokaiselle! <3

Helene
       

Ystävänpäivä

Toivottavasti teillä kaikilla on ollut hyvä päivä. Meillä oli tänään ohjelmassa kahvittelua kaupungilla mummon kanssa, sekä illasta Topiaksen kummitädin vierailu. Kivaa oli ja sain ko. ihanaiselta ystävältäni lahjaksi hänen itsensä tekemän kauniin rannekorun. Kiitos!! <3 Kuvia siitä ehkäpä myöhemmin. 

Tässä ystävänpäivän kunniaksi kuva meidän pikku Topiaksesta pinneineen! (Hän varmaan vuosien päästä kiittelee kovasti kun äiti on tällaisen kuvan mennyt hänestä nettiin laittamaan!! :oD) Hänellä alkaa hiukset olla jo aika pitkät, ja ne menevät aina silmille niin pinnihän niihin oli laitettava. Minun vanhoista pinnikätköistä ei kovin maskuliinisia pinnejä tähän hätään löytynyt niin tällä mennään nyt!! :oD Ainakin tämän päivän teemaan hyvin sopiva! :o) (Juu ja päivän soseet löytyvät olkapäältä! :oD)

Oikein hyvää ystävänpäivän iltaa kaikille!

Helene

Tomas mallina vol. 2

Aikaisemmin kerroinkin, että Tomaksen seuraava mallikeikka on tiedossa, ja sehän oli viime lauantaina. Tälläkin kertaa Marimekossa. :o)

Teemana oli keväinen lasten muotinäytös, riehakkaalla tori fiiliksellä. Lapset saivat kasvomaalaukset ja vaatteiden kanssa oli kivaa rekvisiittaa. Erilaisia Marimekon tuotteita oli käytetty kekseliäästi, ja mukana oli myös hedelmiä ja vihanneksia.

Kuvien laatu on taas vähän mitä on! :oD Itsehän olin taas pukijan roolissa, ja tällä kertaa puin myös tämän Tomaksen parina olleen tyttösen. ;o)

Muotinäytös oli Marimekon myymälässä, jonne oli kiemurteleva polku räsymatoista (tai rysämatoista, niinkuin Tomas asian ilmaisi kun ei tarkkaan muistanut, että mitä ne olivatkaan!! :oD), joka toimi catwalkina.

 

Taas oli tosi kiva päivä, ja taas niin ihanat ihmiset siellä, kiitos kaikille!!

Helene

Varuskunnan joulujuhla

Olimme eilen vuosittain järjestetyssä varuskunnan joulujuhlassa. Juhla on todella mukava perinne, varsinkin lapsille. Ohjelmassa oli mm. joululaulujen laulamista, tietokilpailu, puuhaa lapsille, ruokailu, sekä tietenkin Joulupukin vierailu. Tomas oli innoissaan Joulupukista. 

Joulujuhlan järjestää kukin varuskunnan yksikkö vuorollaan, ja tällä kertaa kunnia oli osunut AUK:lle eli aliupseerikoululle. Ohjelmassa oli järjestävää tahoon viitaten tietokilpailu nimeltä "aukikas". Tietokilpailussa oli 16 kysymystä jotka liittyivät AUK:iin.

Kysymyksinä oli esimerkiksi. Kuinka monta porrasta täytyy kulkea aliupseerikoulun kellarista ullakolle asti? Milloin ko. rakennus on rakennettu? Minkä värinen lattia siellä on? Kukapa olisi arvannut, että vihertävän ja harmaan lattian vaihtoehdoista, että se onkin punainen?! Mutta me sen tiesimme, ja itseasiassa voitimme koko tietokilpailun, hih! Voi olla, että miellä oli pienoinen etulyöntiasema muihin nähden koska mieheni työskenteli useamman vuoden juurikin tuolla AUK:ssa. :o) Olisihan ollut vähintäänkin todella noloa, jos lattian väri olisi mennyt pieleen!! :oD Palkintona oli jouluiseen tapaan suklaarasia ja lapsille tarroja.

Kaikki lapset saivat pukilta pienet paketit. Lahjat oli jaettu ikäryhmittäin, jolloin paketit olivat sopivia kaikille, joten pikku Topiaskin sai oman lahjansa, mutta tässä isoveli hakemassa omaansa.

 

Pakettien sisällys oli lasten mieleen. :o) Sisällä oli kynttilät, karkkia, suklaata, tarroja, omena, purkkaa, sekä....

...tärkeintä unohtamatta - hammasharjat! :o)

Edit: On tämä nyt tähän kirjoitettava, vaikka kommentteihin tämän lisäsinkin. Tomaksen hammasharja tilanne olikin siinä pisteessä, että uuden hankinta olisi ollut edessä, ja mainitsinkin siitä Tomakselle yksi ilta kun oltiin hampaita pesemässä. Kun hän sitten tämän paketin sai, niin ihmetys oli suuri, mistä se Joulupukki tiesi, että sitä hän juuri tarvitsikin! :oD

Taas jälleen juhlassa oli todella kivaa, oli mukava nähdä tuttuja. Niin, ja ruokakin oli hyvää, ensimmäinen jouluateria tänä vuonna! :o)

Helene