24. tammikuuta 2013

Vuosi 2012 - Syys-lokakuu


SYYSKUU 2012

Minulla alkoi työt syyskuun ensimmäinen päivä, jolloin olin ihanaisen Ulla-pomoni kanssa Paloheinässä toritapahtumassa. 


Päivä oli tosi tosi mukava, mutta hyvin viileä, tuulinen ja loppujen lopuksi myös sateinenkin. Päivän lopuksi oli mukava mennä työpaikalle meidän pikkuruiseen Country Cafeeseen juomaan kuppi kuumaa kahvia. :o)


Seuraavana viikonloppuna matkustimmekin mieheni kanssa kaksistaan ystäväni häihin Pohjanmaalle, kyllä, juuri sen kenen polttareissa kesäkuun alussa olin. :o) Häiden teemaväri oli vihreä. :o)




Kun olimme kotiutuneet kunnolla uuteen kotiin, ja olin päässyt jo pikkuhiljaa työrutiiniin, kävimme kylättelemässä sukulaisten luona jotka asuvat täällä pääkaupunkiseudulla. Viemisiä....mistäpä muualta kuin Country Whitesta. :o)


Alkusyksyn tunnelmia työpaikalta. :o)


Myös meillä kävi vieraita katsomassa meidän uutta kotia. He toivat tullessa syksyyn sopivat kukkakimpun.


Leivoin silloin näitä hirmu-herkullisia omenamuffinsseja, ohje näihin löytyy täältä.


LOKAKUU 2012

Syksy alkaa olla hienoimmillaan.


Syksyn tunnelmaan lyhtyjä ja ruukkuja piristämään pihoja ja parvekkeita pimeinä hetkinä. ♥


Syksyllä laitoin hiuksia töihin sen minkä kerkesin...ja aika paljon kerkesin! :oD


Palveluksessanne:


Seuraavaksi onkin sitten luvassa jo tämän sarjan viimeinen osa. Onneksi, hah! Koska kaikkia muita tuoreita ja kivoja juttuja olisi kirjoiteltavaksi, mutta minä olen hävittänyt minun puhelimen piuhan, jolla saan siirrettyä kuvat tietokoneelle, joten etsinnät jatkukoon, että saan kuvat sieltä ulos! :oD


Helene

Vuosi 2012 - Heinä-elokuu


HEINÄKUU 2012 

Heinäkuu alkoi sillä minun työhaastattelulla Country Whitessa. :o) Oli lämmin ja aurinkoinen perjantai aamu kun saavuimme kuvan kauniiseen miljööseen Tuomarinkylän kartanolle. Olimme hyvin hyvissäajoin ja kun käveleksimme hieman pihalla niin rakennusten takaa paljastui pelto joka oli täynnä heinäseipäitä! Mitä ihmettä...eihän niitä näe enää missään, koska nykyäänhän kaikki pellon reunukset ovat täynnä vain valkeita palloja! Niin, Helsingissä niitä näkee!? :oD Tunnelma haastattelun alkajaisiksi oli siis kunnossa. :o) 

En ollut koskaan käynyt ko. paikassa ennen kuin menin sinne työhaastatteluun, mutta ihastuin ihan välittömästi koko paikkaan, sen tunnelmaan, tavaroihin, ja eritoten ihmisiin siellä! :o) En olisi halunnut lähteä sieltä pois ollenkaan! Haastattelu meni tosi hyvin, ja olin entistä innostuneempi koko asiasta.


Lähdimme suoraan haastattelusta viettämään lomaa mieheni vanhempien luo Keski-Suomeen. Loman alkupäivät olivat kaukana rennosta lomailusta kun odotin jännittyneenä, kuin kuuta nousevaa, puhelua työpaikasta. Vihdoin eräänä iltapäivänä puhelin soi, kun olimme juuri juoneet päiväkahvit terassilla. Sain kuulla puhelimessa maailman parhaita uutisia:
OLIN SAANUT TYÖPAIKAN, UNELMIENI TYÖPAIKAN!!!! ♥
Vieläkin nousee tippa linssiin kun muitelen sitä iloa ja riemua ja onnea!!

Siitä alkoikin sitten kova käytännönasioiden järjestely, uuden kodin etsintä, muutto jne. Asiat kuitenkin etenivät vauhdilla. Jo parin päivän päästä meillä olikin jo sitten asunto, juuri sieltä mistä halusimmekin. Päivähoitohakemukset oli laitettu, muuttoauto tilattu ja jopa sähkösopimukset hoidettu jne. Olimme edelleen "loma"reissulla, mutta onneksi lomallakin netti toimii!! :oD Kun kaikki suuret ja tärkeimmät asiat oli hoidettu niin kotiin palatessa ei ollut juuri muuta kuin pakkaaminen, pakkaaminen ja pakkaaminen! :oD Mutta paria päivää ennen kuin lähdimme kotiin niin lähdimme hurvittelemaan ja tuulettamaan ajatuksia PowerParkkiin. :o)


Täälläkin olin ihan ensimmäistä kertaa, ja paikka yllätti positiivisesti. Huvipuistossa on tosi kivoja ja erikoisia rakennuksia. Aina cowboy-teemasta linnoihin asti. :o) Edellisestä huvipuisto käynnistäni oli aikaa vaikka kuinka paljon. Olin silloin hurja teini-ikäinen, eikä mieleeni ollut tullut, että teininä niinkin ihana laite kuin vuoristorata ja kaikki sen tyyppiset jutut eivät näin kymmenen vuoden tauon jälkeen tuntuisi enää NIIN ihanalta. Tajusin sen siinä vaiheessa kun jo istuin yhden sellaisen kyydissä tukkahulmuten....huusin ja pelkäsin! :oD


Ettei totuus pääse unohtumaan niin erään huvijunan reitti oli "somistettu" hyvinkin kotoisasti! :oD




Tämä laite oli (yllättäen) ehdottomasti Tomaksen suosikki! Tässä laitteessa kävimme vaikka kuinka monta kertaa. :o)


Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös meidän loma. Kotiin lähtö tuntui hurjan vaikealta, kun tiesi mikä työmäärä siellä odottaa. Muuttoon oli aikaa pikkuisen reilu kaksi viikkoa!!
Sen lisäksi, että täytyi pakata, päätin, että muutamia maalausjuttuja täytyy saada tehtyä ennen muuttoa. Käsittelin meidän ruokapöydän uudelleen. Väri vaihtui tummasta pähkinästä vaaleaan harmaaseen. Ostin myös valmiiksi pöytätabletit ja kankaat tuolinpäällisiin. 
Joita en ole muuten vieläkään saanut tehtyä!!! :oD


Pakkailujen, maalaamisten ja kyläilyjen lomassa ehdin aina välillä myös istahtaa hetkeksi nauttimaan kesästä, ja lempiherkustani, eli maustamatonta jogurttia, mysliä ja tuoreita pensasmustikoita, nami! :o)


ELOKUU 2012

Muutimme elokuun alussa. Muutopäivän aamu valkeni tosi harmaana ja sateisena. Mutta perille päästyämme, meitä oli vastaanottamassa ihana lämmin aurinko, mieheni serkku vaimoineen toivottamassa tervetulleeksi "etelään", sekä rivi mieheni kurssikavereita muuttoavuksi. 


Uusi kotimme on todellakin aivan uusi. Kaikkein ihaninta uudessa kodissamme on kuitenkin sauna, jota ilman olimme monta vuotta.


Tässä on isäni kasvattama kesäkurpitsa, aivan valtava sanoisinko! :oD Kannoin sen mukanani uuteen kotiin, koska emme ehtineet sitä syödä ennen muuttoa. Kuvassa on tutti, jotta saa paremman käsityksen kurpitsan koosta. Emme saaneet tätä ihan kokonaan syödyksi, mutta hyvää se kuitenkin oli, olihan se isäni itse viljelemä, kiitos! ♥ Ensi kesänä sitten samanlainen. :o)


Parvekkeen sain laitettua kuntoon ihan ensimmäiseksi. Siellä olikin sitten mukava nauttia auringosta ja juoda päiväkahveja. Pian tämän kuvan ottamisen jälkeen mieheni öljysi kalusteet tummanharmaalla puuöljyllä, ja ne ovatkin nyt kuin uudet. Tykkään tosi paljon. Tosin, niiden kuvaaminen taitaa jäädä hieman keväämmälle. :o)



Helene


21. tammikuuta 2013

Vuosi 2012 - Touko-kesäkuu


Jatketaan vuosikatsausta taas pienen tauon jälkeen. :o)

TOUKOKUU 2012

Toukokuun alussahan on äitienpäivä, jolloin mieheni leipoi minulle kakun ihan omin pikku (isoin) kätösin. Ja oli muuten hyvää kakkua. :o) Tarkempaa tietoa kakusta ja ohjeesta löytyy täältä


Taas uusia kukkia olohuoneen pöydälle....yllättäen TAAS vaaleanpunaisia, hah! :oD Meillä vaihtuvat nämä ruukkukukatkin aika tiuhaan, koska en voi kehua olevani kummoinenkaan viherpeukalo! :oD Siis Suomeksi sanottuna en muista kastella niitä kukkia, hih. :o)


Toukokuussa aloittelimme grillikautta, namskis! :o)


Kuun lopussa saimme nauttia siitä, että saimme isin kotiin taas pitkäksi aikaa...koko kesäksi! Yhtenä lämpimänä päivänä kävimme fiilistelemässä alkavaa kesää meidän rannassa. :o)



Ostin myös uudet silmälasit, jotka kovan odotuksen jälkeen vihdoin saapuivat. Ei sillä, että niiden tulemiseen olisi mennyt normaalia enempää aikaa, mutta olen tunnetusti aika malttamaton odottaja! :oD


KESÄKUU 2012

Aivan kesäkuun alussa olin ystäväni polttareissa Helsingissä. Aivan mielettömän loistava reissu! Minun edellisestä Helsingin reissusta oli aikaa jo jonkin verran, ja minulle tuli siellä ollessa jotenkin tosi jännä olo,  että en tule olemaan sieltä niin kauaa poissa ja, että aivan kuin kuuluisin sinne. Viihdyin TODELLA hyvin, ja paikka tuntui kotoisalta. Miten oikeassa saatoinkaan olla!! :oD


Kun tulin sieltä kotiin, järjestin Tomaksen huoneen uudelleen, että Topias mahtuu sinne myös, joten lastenhuoneen sisustusta oli ohjelmassa.



Sitten palataankin ajatuksissa siihen Helsinkiin kun huomasin, että Sisustusliike Country White etsii myyjää ja sisustussuunnittelija. Siis oikeasti!?! Sehän on juuri sitä mistä olen aina unelmoinut (tai siis sinä aikana kun olen ollut sisustusalalla :o) ), myyntityö, jossa voin yhdistää suunnittelun ja vieläpä juuri niin ihanalla tyylillä....ja ihanat vaatteet yms yms....työpaikka kartanomiljöössä, mitä muuta voi edes toivoa?!? 
No ei mitään!!!


Hetkeäkään miettimättä (no ehkä ihan pienen hetken), aloitin kirjoittelemaan työhakemusta. Mieheni istui minua vastapäätä omalla koneellaan tekemässä koulujuttujaan ja sanoin hänelle, että täällä olis tällainen "aika kiva" työpaikka....se olis Helsingissä. Tässä kohtaa kerroin tietenkin vähän enemmän mistä on kyse, ja kysyin lopuksi, että mitäs jos hakisin tätä työtä. Vastaukseksi sain, että "hae vaan". Oikeesti, tällä jutulla on vielä pointtinsa, mutta se selviää lopussa. :oD

Kirjoitin (omasta mielstäni) tosi hyvän hakemuksen, mutta ai että miten hankalaa siihen on valita kuva mukaan!! Monien selailujen jälkeen päädyin tähän alla olevaan kuvaan. :o)


Seuraavaksi tuli Juhannus, ja sisustin parvekeemme kesäkuntoon. Meille tuli vieraiksi poikien kummit. 


Keskikesän juhlan kunniaksi leivoin trio-kakkua, ja voi vitsit oli hyvää, vaikka itse sanonkin. Tästä kakusta en olekkaan laittanut ohjetta tänne, voin laittaa sen jos joku sen haluaa. :o)


Kesäviereiltamme sain tulijaisiksi mm. näitä ihania H&M:n servettejä.


Kun pääsimme Juhannuksen yli, seuraavalla viikolla soi puhelin, NIIIN odotettu puhelu! Sain kuulla, että pääsin työhaastatteluun!! Jeeeee!! 
Olimme olleet juuri lähdössä mieheni ja pikku Topiaksen kanssa kävelylle ennen puhelua. Olin vielä sisällä kun mieheni oli mennyt jo ulos joten hän ei ollut kuullut puhelua, kun menin ulos toitotin tietysti kovaan ääneen: 
- "Tiedätkö mitä?!?"
- "No mitä?"
- "Minä pääsin sinne työhaastatteluun!!!!"

Tässä vaiheessa maailma pysähtyi....ainakin mieheltäni, ja sain vastaukseksi aika järkyttyneen ilmeen, hah!! :oD Lähdimme kävelemään, ja into piukeana hyppelehdin vaunujen vierellä ja hihkuin, miten mielettömän hienoa ja mahtavaa jne.... :o) Kunnes mieheni saa sanottua: "Tämähän tarkoittaa sitä, että sinä voit jopa ihan oikeasti saada sen työn!!"
Hän oli kuulemma ajatellut, sanoessaan työtä hakiessani, että "hae vaan", sillä että en minä sitä kuitenkaan tule saamaan!!!
Siis whaaaaaat??? Kyllä!!! Minun rakas, ihqn ihana mieheni uskoi minuun NIIIN paljon!! :oD
Mutta kylläpäs olen voinut hykerrellä tyytyväisyyttäni, että mites siinä sitten kävikään!! Vahingon ilo on paras ilo....vai mites se nyt menikään? :oD


Kun pöly edellisestä hieman laskeutui niin kesäkuun viimeinen päivä vietimme meidän 5-vuotis hääpäivää. Olimme koko perheen kanssa keilaamassa. 


Tomakselle kevyinkin keilapallo on aika painava, joten hänellä on ihan oma hellyyttävä tyylinsä laittaa keilapallo matkaan! :o) Onneksi keilaratoihin saa myös ne matalat aidat, ettei pallo karkaa ulos radalta, koska heiton tarkkuus tässä tyylissä ei ole ihan niin kauhean tarkka. :o)



Joo, häviöllä ollaan ja rankasti!! Minäkin aloin toivomaan niitä aitoja omalle vuorolle!! :oD


No joo, kyllä mieheni tottui tähän minun työ ajatukseen aika nopeasti, kunhan alkujärkytyksestään toipui. ;o) Työhaastattelu minulla oli jo heti seuraavalla viikolla, heinäkuun alussa, joten toinen Helsingin reissu melkein heti perään oli edessä! Ai, että mikä harmi! ;oD 

Siitä lisää seuraavan kerran!


Helene

18. tammikuuta 2013

Uusi banneri


Aivan pakko on vielä laittaa tämä tänne. Kerroinhan äskettäin, että olen niin innoissani tästä uusimmasta ihastuksestani sisustuksen ja pukeutumisen saralla, että en varmaan muusta enää puhukkaan. Halusin uusia blogin bannerin ja tähänkin sain ympättyä tätä uutta villitystäni.


Kun kyse on yhdestä tietystä tuotemerkistä ja yhdistää siihen mitä mahtaa meiltä töistä löytyä niin.....
JOKOS ARVAATTE??!! 
:o))))))

Mä olen täällä niin innoissani, että ihan tärisen, ha haa!!! :oD

Hmmmm, tämä yläkuvahan nyt tietenkin antaa blogin otsikon kanssa hieman harhaan johtavan vaikutelman siitä, että minun mieheni olisi USA:n armeijan upseeri, mutta ei anneta sen nyt häiritä, eihän!!!! :oD


Helene

17. tammikuuta 2013

Vuosi 2012 - Maalis-huhtikuu


MAALISKUU 2012

Vaaleanpunaisen villitys jatkuu vain. Tulppanikimppu nro. varmaan miljoona! :oD Näin alkuvuodesta tulppaaneja tulee ostettua vaikka kuinka, koska niistä alkaa tulla mukava kevätfiilis. Mutta tänävuonna en ole ostanut vielä yhtäkään kimppua! Käääk! :oD 

Pieniä sisustelujakin tuli tehtyä kotona, mutta ei mitään sen suurempaa.


Maaliskuussa kävi vierailulla ihania naisia lapsineen, joten leipomishommat jatkui, tällä kertaa vuorossa oli muffinssit....huomatkaa, että muffinssivuoatkin ovat pinkkejä! :o)


Maaliskuun lopussa sää alkoi hieman jo lauhtua, joten kauppareissulle tarkeni lähteä jo vähän kevyemmissä vaatteissa. Suurin vaaleanpunaisen himotus alkoi hieman hälvetä, ja tilalle tuli beigeä.


Maaliskuun lopussa Pääsiäinen oli jo lähellä, joten kodin laittaminen ihanaan kevään juhlaan alkoi. Tete a tete- narsisseista tuli suosikkejani.


Pääsiäisen menoja varten hankin keltaisen mekon, joka pääsi osaksi makuuhuoneen sisustusta.



HUHTIKUU 2012

Pääsiäinen, joka on mielestäni vuoden juhlista miltei jouluakin ihanampi! ♥ 
Pääsiäiseksi taas askartelin kasan kortteja. :o)


 Huhtikuussa vietämme myös poikien synttäreitä. Vietimme heidän yhteisiä synttäreitä, koska heidän syntymäpäivissään on eroa vain kuusi päivää. Leivoin heille yhteisen suklaisen täytekakun. Suklaa on meidän koko perheen suosikkiherkku! :o) Synttäreitä ei vietetty heidän oikeina syntymäpäivinä, joten leivoin Topiaksen varsinaisena syntymäpäivänä muffinsseja, johon yhteen muffinssiin laitettiin yksi kynttilä ensimmäisen syntymäpäivän kunniaksi. :o)


Synttärijuhlapöydästä löytyi kaikenlaisia pikkuherkkuja lasten makuun. Tomaksen uudeksi herkuksi nro. 1 taisi tulla nuo banaani-kinuskiminimuffinssit. :o)



Sarja jatkuu taas...seuraavaksi tulevissa alkaakin sitten tapahtua ja muutoksen tuulet alkavat viuhua! ;o)


Helene