16. helmikuuta 2014

Yksityiskohtia anoppilasta

Voi kylläpä nämä päivät ja viikotkin! menevät nopeasti. Taas on viikko vierähtänyt edellisestä postauksesta. 

Niinkuin otsikko kertoo, tämä postaus sisältää yksityiskohtia anoppilasta, mieheni vanhempien luota. He ovat tehneet pikkuhiljaa pientä pintaremonttia, tehtävää on vielä, mutta tässä hieman vilautus siitä mitä tuleman pitää. Itse olen ollut vahvasti mukana pintamateriaalien yms. valinnassa.






 Tämän suloisen piparkakkureunaisen valaisimen keittöön joulupukki toi vuosi sitten Country Whitesta. :o)))))







Meidän pieni vieminen anopille. Pentikin uudesta kevään Jasmiini mallistosta.

Kuvaan enemmän sitä mukaa kun valmistuu. :o)


Helene


9. helmikuuta 2014

Vadelmamutakakku


Pitkästä aikaa herkkuja kehiin tännekkin. Olemme olleet pidennetyllä viikonloppu reissulla mieheni vanhempien luona Keski-Suomessa ja aika usein täällä tulee leivottua anopin kanssa jotain. Tällä kertaa se oli tätä HERKULLISTA vadelmamutakakkua. 


VADELMAMUTAKAKKU
16 annosta

200 g tummaa suklaata
100 g voita tai margariinia
4 munaa
2 dl sokeria
2 ½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
n. 100 g pakaste vadelmia

1. Vuoraa irtopohjavuoan (halk. 24 cm) pohja leivinpaperilla. Voitele ja jauhota vuoan reunat vehnäjauholla. (Kyllä, vehnäjauholla. Kypsään kakkuun ei jää sitä kovaa korppujauhoista reunusta)

2. Sulata rasva miedolla lämmöllä kattilassa. Ota kattila pois liedeltä, lisää paloiteltu suklaa ja sekoita, kunns suklaa on sulanut.

3. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Kaada hieman jäähtynyt suklaa-rasvaseos muna-sokerivaahdon joukkoon varovasti sekoittaen. Sekoita kulhossa vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita jauhoseos varovasti taikinaan.

4. Kaada puolet taikinasta vuokaan. Murskaa vadelmat murusiksi ja ripottele taikinan päälle.


5. Kaada/levitä loppu taikina vadelmien päälle.


6. Paista 175-asteisen uunin keskitasossa n. 30 minuuttia.
Kakun kuuluu jäädä keskeltä tahmeaksi, hieman taikinamaiseksi.

7. Irrota jäähtynyt kakku vuoasta (ja ripottele pinnalle kaakaojauhetta).

Tämä kakku on hyvää sellaisenaan, mutta sen kanssa tarjottavaksi sopii kermavaahto tai jäätelö. Esimerkiksi tämä Ainon suklainen metsämarja kermajäätelö oli oikein herkullista kakun kanssa. :o)


Herkullista sunnuntaita kaikille!


Helene

7. helmikuuta 2014

Ystävän synttäreillä


Niinkuin jo eilen mainitsin, olin viime viikonloppuna ystäväni 40 v. synttäreillä Mikkelissä. Oli ihanaa päästä välillä pois Kainuusta ja nähdä taas pitkästä aikaa ihanaa ystävääni, jonka kanssa joskus asuttiin 4 vuotta seinänaapureina. Synttärijuhlat olivat hyvä paikka päästä testaamaan uutta kameraa erilaisia juttuja kuvaillen. 

Ystäväni pitää pinkistä tosi paljon ja juhlien alkajaisina olleessa kuoharilounaassa kuoharikin oli valittu pelkästään värin mukaan. Hyvä valinta, koska tämä oli tosi hyvää.


Lounaalla oli hyvä valikoima erilaisia Subeja. 



Kaikessa oli huomioitu päivänsankarin lempiväri. Siitä nyt ei ole kuvaa, mutta jopa roskapussitkin olivat vaaleanpunaisia ja ruusuntuoksuisia!! :oD


Kakku oli tosi kaunis ja maistui toooosi hyvälle, slurps.







Lahja valikoitui töistä ystäväni värimieltymyksien mukaan. :o)



Ihanan keväisen raikas kukkakimppu, jota kuvailin kameran testailu mielessä vaikka kuinka paljon. :o)



 Ihanat synttärit takana, joissa tapasin myös muita yhteisiä tuttujamme.
Onnea vielä kerran ihana P! 
♥ ♥ ♥


Helene

Lahjoja miehelle

(Niikuin lupasin, että kaksi seuraavaa postausta ovat vielä vanhalla kameralla niin tämä on toinen niistä.)

Blogia alusta asti ja jo pitempään seuranneet tietävät, että miehelläni on syntymäpäivä uuden vuoden aattona. Tykkään ostaa hänelle lahjaksi yleensä vaatteita ja koruja yms. Tänä vuonna synttärilahjat olivat aika GANT painotteisia. :o)))

Lahjaksi hän sai neulee, vyön, ja rasian.... :o)




....rasian, josta paljastui uusi rannekello.




Lisäksi vielä Tommy Hilfigerin trikoopaita. 


Mieheni piti lahjoistaa tosi tosi paljon, ja kaikki pääsivät heti käyttöön. Täydellistä.


Nyt olemmekin sitten piiiiitkästä aikaa anoppilassa pidennetyllä viikonlopulla. Viime viikonloppuna olin ystäväni synttärikemuissa Mikkelissä, jossa toden totta pääsin testailemaan uutta kameraani. Siitä tulee kuvakooste huomenissa. Sain omaan aloittelevaan kuvauskokemukseeni nähden aivan loistavia kuvia, ja olen edelleenkin niin innoissani kamerastani, että. On kyllä niin totta, että on ilo kuvata kun on kunnon laitteet. Ei sellaisella kameralla tee mitään, jos se mieluummin jää lojumaan laatikkoon kun on ikuistamassa jotain tärkeää hetkeä. 


Helene

29. tammikuuta 2014

Päiväpeitto pohdintaa


Nyt kerron jo heti kärkeen, että tämän ja seuraavan postauksen kuvat on otettu vielä sillä minun vanhalla puhelimella, joten älkää säikähtäkö, että uusi kamera olisi jo käytössä ja kuvan laatu tätä luokkaa. :oD

Eli päiväpeitto pohdinta on tämän illan aiheena. Makuuhuonetta en olekkaan aikaisemmin suuremmin kuvaillut, mutta kuvailen sen teille tarkemmin sitten....you know. ;o) Keskitytään nyt vain tähän päiväpeittoasiaan. Meillä on tällä hetkellä käytössä Pentikin Satakieli-sarjan päiväpeitto. Satakieli oli vuoden 2006 kevät mallisto (ja aivan ihana mallisto olikin), eli siitä on aikaa 8 vuotta. Siis meillä on ollut jokin sisustusjuttu taukoamatta käytössä/esillä niin kauan??!! Kertonee siitä kuinka paljon olen siitä pitänyt, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että sen aika on ohi.


Peitto on ensinnäkin tyyliltään jo aivan vääränlainen...liian romanttinen, ja luonnonvalkoinen värikin on liian pliisu tämän hetkiseen tyynykasaan nähden. 


Suunnitelmissa on, että hankin seuraavan päiväpeiton Lexingtonilta, ha haa, mistäpä muualtakaan! Ongelma onkin, että en ollenkaan osaa päättää, että minkä minä niistä valitsisin. 


Ihan aluksi olin sitä mieltä, että se olisi tällainen beigen värinen tähtipäiväpeitto, mutta mietin, että olisiko sekään "tarpeeksi" pliisun fiiliksen poistamiseen. Toinen hyvä vaihtoehto olisi sama peitto harmaana, mutta olisiko se sitten liian harmaa...mutta, olisiko, olisiko, mutta....



Sitten äkkäsin meidän Tomaksen päiväpeiton, jota halusin kokeilumielessä kokeilla, että miltä näyttäisi sama peitto tummansinisenä:


Paaaaljon parempi kuin entinen Pentikin peitto, mutta olisinko kuitenkaan niin värikäs, että haluaisin meillekkin tällaisen peiton? Ehkä en, kontrasti alkaa olla jopa vähän liian suuri, vai mitä mieltä olette? 


Ehkäpä sen ei tarvitse olla tämä tähtipeitto, koska Lexingtonilta löytyy myös paljon muita ihania vaihtoehtoja, mutta mikä niistä, siinäpä vasta pulma....vaihtoehtoja löytyy täältä.



Mieleeni on myös hiipinyt mielikuva viime syksyn mallistossa olleesta Patch Quiltistä, joka kaihertaa mielessä, koska se voisi olla juurikin "se oikea" päiväpeitto. Muistin virkistämiseksi tässä kuva myös siitä. Tämän peiton kohdalla vaan voi tulla vastaan se ongelma, ettei tätä saa enää mistään...


*Huokaus*, onhan se aika ihana. :o)
Tässä olisi nyt sitä värin vaihtuvuutta, mitä ehkä kaipaan ettei lopputulos ole niin tylsä. Hieman myös sitä tummansinistä, jota olisi kiva laittaa vähän myös makuuhuoneeseen.

Kysymyksiä, kysymyksiä...pohdintaa, muttei yhtään vastausta. 
Mitä mieltä olette?


Helene

Uusi vuosi ja uusi ihana kamera


Hei ihanaiset siellä ruudun toisella puolella. Apua, nyt sitten vierähti kuukausi edellisestä postauksesta! Mutta olen pähkäillyt täällä saman ongelman kanssa kuin monet muutkin bloggaajat...tämä pimeys. Ja kun itselläni parhain kuvauskalusto rajoittui lähinnä pelkkään kännykkäkameraan niin voi että sitä turhautumisen määrää kun kameraan (tai siis puhelimeen) tallentuu vain pelkkää moskaa. Lisäksi "vanha" puhelimeni alkoi myös hieman oirehtia niin aloin pohtia uuden puhelimen vaihtoa ja siitähän se sitten lähti. Päätin (pitkällisten pohdiskelujen jälkeen), että nyt laitan koko paletin kerralla kuntoon, ettei tarvitse jatkuvasti tuskailla tämän asian kanssa. 

Rakastan yli kaiken ihanan Jonnan Jonnamaista-blogia, ja jo heti alkuun ihastuin hänen kamera-objektiivi komboonsa täysin, ja niinpä yli vuoden haaveilun jälkeen tein päätökseni ja ostin itselleni tämän ihanan uuden kameran. ♥


Kyseessä on siis Olympuksen PEN Lite E-PL5-minijärkkäri, Olympuksen 45mm F1.8-objektiivilla.


Olen kyllä niin onnellinen tästä sijituksesta jo tässä vaiheessa, ja en millään malttaisi odottaa, että pääsen tämä kauniin kameran kanssa tosi toimiin. Juu, tässä kävi niin, että kun tilasin tätä kameraa niin näppäränä tyttönä unohdin tilata tähän muistikortin, joten se täytyy käydä vielä ostamassa. :o)))))


Tämä kamera on niin ihanan värinenkin...samaan pakettiin tilasin jo valmiiksi Manfrotton-jalustan, joka sekin on kauniin valkoinen. ♥ 


Mites sitten se itse puhelin....no sekin meni vaihtoon ja vaihtoon meni myös merkki. Olen ollut aika Nokia-uskollinen aina, mutta nyt päätin hankkia itselleni iPhonen, myös senkin takia, että oma tablettikin on ollut harkinta listalla, ja nimenomaan iPad niin tämä setti toimisi myös hyvin yhteen. 


Applen tuotteet ovat niin kauniissa valkeissa rasioissakin, josta muut saisivat kyllä ottaa mallia. 


Tämän postauksen kuvat olen ottanut uudella iPhone 5s:llä. Tämä itse puhelinkin on kaunis kuin koru kultaisilla yksityiskohdilla. Näette tämän sitten hieman myöhemmin. :o)

Nyt kun kamera-asia on kunnossa niin uskon, että tämä blogikin kehittyy sen myötä hieman parempaan suuntaan. Intoa ainakin on kovasti. :o))))

Niin, meinasi ihan unohtua....oikein hyvää alkanutta vuotta teille kaikille!

Helene