Tai on oikeastaan ollut jo kaksi viikkoa, mutta en voi olla tätä hehkuttamatta!! Siinä meni ensimmäinen syksy ja talvi "etäsuhteessa" ja yksin viikot lasten kanssa! Nyt on ollut ihanaa viettää aikaa koko perheen kanssa, ilman mitään suurempaa ohjelmaa, olla vain yhdessä...niinkuin eilen sunnuntaina rannassa. :o)
Jos hän kerran on unelmaisä niin millainen hän on sitten miehenä? No...aika samalla linjalla mennään kuin edelläkin. :o) Hän on rakastava aviomies, antaa tukea, auttaa, kannustaa ja arvostaa. Hän tekee kotitöitä, raivaa pöydän, siivoaa jne. Hän tekee muuten ne (ainakin minun mielestäni) kaikkein ärsyttävimmät kotityöt, eli pesee ikkunat, sulattaa pakastimen ja pesee saunan! Hän urheilee, käy salilla ja harrastaa jääkiekkoa yms. Hän hieroo jos hartiat tai jalat ovat jumissa. Hän on pitkä (tämä on se syy miksi hän on meillä se, joka pesee ne ikkunat!! :oD) ja komea, sekä pukeutuu aina hyvin (tosin se on kyllä täysin minun ansiotani!! :oD). Hän on upseeri ja herrasmies, jonka rinnalla on hyvä olla. Kiitos, että olet olemassa!
Veljekset kuin ilvekset! :oD Nämä veljekset kävivät yhdessä parturissa viime viikolla. Topiaksen hiuksista lähti pois n. 10 cm, ja hänestä tuli heti aivan ison pojan näköinen!
Isin syli on paras paikka...niin minunkin mielestäni ;o)
Minun elämäni miehet
Huomaa Tomaksella keppi miekkana. Isin miekka nojaa olohuoneen nurkkaan, mutta sitä hän ei ole uskaltanut mennä koskemaan, koska se on kuulemma niin hieno ja painava.
Olen onnekas, voin vain hymyillen katsella heitä.
Ihanaa ja onnekasta alkanutta viikkoa teille ihan jokaiselle! <3
Helene
Viime syksynä ajatus siitä, että jäisin lasten kanssa tänne useiden satojen kilometrien päähän tuntui lähes mahdottomalta, mutta me selvisimme ja pärjäsimme vieläpä hyvin. Tiedoksi uusille lukijoille, jotka eivät ole blogia alusta asti seuranneet. Mieheni käy sotatieteiden maisteriopintoja Helsingissä. Hän on viikot siellä ja minä lasten kanssa täällä. Opinnot kestävät kaksi vuotta ja ensimmäinen niistä on melkein takana, jei! :o) Sanoin melkein, koska tällä hetkellä hän on etäopiskelujaksolla, ja ennen heinäkuista kesälomaa on vielä muutama yksittäinen päivä Helsingissä ja yksi liikuntaleiri, mutta muuten hän on meidän kanssa kotona.
Näin tiukkaa meininkiä meillä ei kuitenkaan ole, että lasten pitäisi pienestä pitäen käsi lipassa kulkea...aurinko vain häikäisee! :oD Mutta niin tiukka ilme kuitenkin on, että eihän sitä koskaan tiedä ;o)
Parempaa isää lapsilleni en olisi voinut saada. Hän hoitaa heitä ja leikkii heidän kanssaan....PALJON. Saan omaa aikaa silloin kuin sitä haluan (ja, kröhöm...tarvitsen :oD). Tiedän, että hän pärjää kotona hyvin aina, eikä minun tarvitse sitä poissa ollessani murehtia. Hän on unelmaisä!
Kun hän tulee töistä (tai tällä hetkellä koulusta) kotiin, on hän meille aviomies ja isä. Isä, joka ei tuo koskaan töitä kotiin, isä joka on lempeä, ymmärtäväinen ja joka halaa ja lohduttaa aina jos tarvitsee.
Jos hän kerran on unelmaisä niin millainen hän on sitten miehenä? No...aika samalla linjalla mennään kuin edelläkin. :o) Hän on rakastava aviomies, antaa tukea, auttaa, kannustaa ja arvostaa. Hän tekee kotitöitä, raivaa pöydän, siivoaa jne. Hän tekee muuten ne (ainakin minun mielestäni) kaikkein ärsyttävimmät kotityöt, eli pesee ikkunat, sulattaa pakastimen ja pesee saunan! Hän urheilee, käy salilla ja harrastaa jääkiekkoa yms. Hän hieroo jos hartiat tai jalat ovat jumissa. Hän on pitkä (tämä on se syy miksi hän on meillä se, joka pesee ne ikkunat!! :oD) ja komea, sekä pukeutuu aina hyvin (tosin se on kyllä täysin minun ansiotani!! :oD). Hän on upseeri ja herrasmies, jonka rinnalla on hyvä olla. Kiitos, että olet olemassa!
Isiä on aina ikävä kun hän on poissa, mutta nyt kun hän on kotona niin ilo on ylimmillään! Tomas ihailee isäänsä valtavasti. Hän on isin mukana salilla, kauppareissulla, katsomassa jääkiekkoa ja kaikkialla missä vain voi olla mukana...isi on Tomaksen esikuva ja sankari.
Isin syli on paras paikka...niin minunkin mielestäni ;o)
Olen onnekas, voin vain hymyillen katsella heitä.
Helene
Ihania kuvia. Ja nuo pikkupojat niin suloisia noissa vaatteissaan, tykkään kovasti! pakko ihan udella mistä olet löytänyt noin söpöt lätsät molemmille ja tuon liivin? tarvis samanlaiset ;)
VastaaPoistaTeillä onkin ollut rankka syksy ja talvi takana, kun olet suurimmaksi osaksi yksin pyörittänyt arkea! siitä kun selviää niin selviää mistä vaan. Miehesi on varmasti yhtä ylpeä sinusta kuin sinä hänestä :)
Sen verran vielä asiaa, et noi sanavahvistukset on ärsyttäviä :D poista ne jookos? :)
VastaaPoistaKiitos kiitos kiitos! :o) Vai on mun sanavahvistukset ärsyttäviä, tiedätkö en mä ollut edes tajunnut, että mulla edes sellaisia onkaan kun ei minun itseni tarvitse niitä kirjoittaa! :oD Hyvä kun sanoit, ehkä mä ne poistankin kun muutenkin täytyisi vaihtaa kommentointi siten, että voi suoraan vastata yksittäisiin kommentteihin, you know. :o)
VastaaPoistaMutta sitten asiaan, poikien lätsät on molemmat H&M:ltä, ostettu tosin jo viime kesänä. Silloin Topiaksella oli jo tuollainen samanlainen, mutta vain kokoa 62 ja koska se oli niin ihana silloin niin ostin vielä toisen täksi kesäksi kokoa 86. Myös Lindexillä olen nähnyt tämän tyyppisiä lätsiä. Tomaksen liivi on KappHallista (kirjoitinkohan oikein..mutta jokatapauksessa.. :o) ), sekin viime kesänä. Sielläkin saattasi muuten olla lätsiä. :o)
Kyllähän arki tietenkin olisi helpompaa jos toinen olisi koko ajan siinä mukana, mutta täytyy sanoa, että loppujen lopuksi aika on mennyt aika nopeasti. Pärjääminen on loppujen lopuksi aika pitkälti kiinni omasta asenteesta.
Todellakin on tuollainen kuvailemasi olo, että nyt selviän mistä vain! :o) Tämän kaiken jälkeen kyllä osaa arvostaa sitä, että isi tulee töistä kotiin joka ilta...sitten kun se aika koittaa. Eikä ehkä nurise edes sitä vähääkään yksittäisistä leiriviikoista jatkossa! :oD
Nyt pitäisi olla sanavahvistus pois ja sain kuin sainkin tämän kommentoinnin muutenkin vaihdettua tähän uudempaan. :o)
VastaaPoistaTäytyypä käydä katsastamassa valikoimat noista ketjuliikkeistä, josko ois valikoimiin tullut lätsiä.
VastaaPoistaAsenne tosiaan ratkaisee monessa asiassa ja tälläisten "koettelemusten" myötä oppii arvostamaan niitä yhteisiä hetkiä.
Nyt kommentointi sujuu :) !
No hyvä että sujuu! :oD Onnea lätsien etsintään! :o)
PoistaTupsahdin ihan sattumalta googlen kuvahaun kautta tänne ja oli pakko lukea myös uusimpia kirjoituksiasi. Ihana hyväntuulen blogi, joka ei ole tekemällä tehty. Sinulla on myös hyvä maku :-)
VastaaPoistaVoi kiitos ihanasta kommentistasi. Sain olla pitkään hymy huulilla, kun luin tämän! :o)
PoistaIhana blogi. On kiva lukea kuulumisiasi ja tietysti parasta, jos ne ovat hyviä :).
VastaaPoistaOsaat valokuvata ja omistat kauniin perheen ja kodin. Kuulemisiin!
anne
http://kaupunginlaidalla6.blogspot.com
Oi että, tässähän meinaa mennä ihan sanattomaksi tälläisista kommenteista. KIITOS sanoistasi. :o) Vaikka itse pidänkin itseäni vielä aivan amatöörikuvaajana! :oD Tulen käymään myös vastavierailulla. :o)
VastaaPoistaHei muru <3 Ihana oli tämä lukea teidän kuulumisia ja mahtavaa, että olet saanut taas V:n kotiin. Koko pesue kasassa on hyvä suunnata katseet tulevaan kesään ja rentoutumiseen. Olette sen ansainneet, rakkaat! Paljon halauksia <3
VastaaPoistaOi että, kiitos raksu! :o) Tässähän tulee ihan tippa linssiin kun tätä lukee! Ihana kuulla sinusta taas (edes tätä kautta :oD). Halauksia myös sinne!! <3
Poista