Pohjois-Karjalan Prikaatin vuosipäivän juhla 23.11.2012 - Team Lumikuningatar & Karjalan Neito

(HUOM! Te jotka ette siedä sanan "ihana" käyttöä laajasti ja toistuvasti niin voitte skipata tämän postauksen suosiolla, koska tämä sisältää ko. sanan käyttöä hyvin paljon ja useasti, monessa eri muodossa!!)

Tässähän tämä postaus nyt tulee, hieman viivellä. :o) Olin kyllä jo paljon aikaisemmin saanut ladattua kuvat tänne, mutta teksti antoi odottaa itseään. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja aloin kirjoittamaan, että tämän postauksen saa alta pois ennen joulujuttuja. ;o)

Nyt siis niihin juhliin....
Juhlat olivat aivan IHANAT! ♥
Oikein vieläkin nousee hymy huulille kun muistelen juhlia, ja koko reissua muutenkin. ♥
Vaikka olemmekin olleet tässä juhlassa jo useampana vuonna aikasemminkin niin kyllä tämän vuoden juhla oli kaikista parhain!

Tässä ensimmäisessä kuvassa olen ihanaakin ihanamman ystäväni Pian kanssa, minä vasemmalla, ja hän oikealla. ♥ Juu, olemme jokseenkin samannäköisiä, ja meiltä onkin muutaman kerran kysytty, että olemmeko siskoksia. Tällä kertaa sitä kysyi itse Prikaatin komentaja. Hänen rouvansa puolestaan sanoi ihanasti, että hänen mielestään olemme Pian kanssa ehdottomasti juhlan kauneimmat naiset, hän oli kuulemma katsonut sitä jo viime vuonna.
Mitä kehuja! Tuntui hyvältä.

Kuvista kyllä ymmärrätte mistä otsikko johtuu. Nuo lempinimet saimme itsellemme juhlassa, ja meidän tilanne  "long time, no see" aiheuttikin sen, että olimme melkein koko ajan yhdessä, jopa niin paljon, että meidän aikaisempi Pataljoonan komentaja kysyi, että olemmeko me lähteneet ihan kahdestaan, kun ei meidän miehiä näy missään! :oD No eihän me ihan kahdestaan sentään oltu!

 Kuva: Marko Jalkanen/Puolustusvoimat

Tässä siis minun juhla eleganssi kokonaisuudessaan. Pidin tästä tosi tosi paljon! :o) Niin minun näköiseni. Valkoisen lookin ansiosta minua kutsuttiin myös lumihiutaleeksi, hah! :oD
Kuvat ovat aika suttuisia, mutta kyllä niistä kuitenkin käsityksen saa.
Siis, Lumikunigatar.....

...ja Karjalan Neito. Tämä puku on ystäväni ihan itse tekemä, hänen miehensä suunnitelmien mukaan. Sen mallina ja inspiraationa on ollut Pohjois-Karjalan Prikaatin lippu. Puku on tehty lakkautettavan P-KarPr:n kunniaksi. 

Kerrassaan UPEA!

Ihana Pia. ♥

Tässä kuva niistä harvoista hetkistä mieheni rinnalla juhlassa! :oD 

♥

 Kuva: Marko Jalkanen/Puolustusvoimat

Tässä minun ihanat hiukseni hieman lähemmin. Kampaajani taas kerran teki aivan loistavaa työtä, ja loi aivan upeat hiukset, juuri sellaiset mitä olin ajatellutkin. Kampauksessa on käytetty lisäkettä. Voi kunpa omatkin hiukset olisivat noin pitkät! Vasemmalla kuva kampaajalta, ja oikealla auton kyydissä kun olemme menossa juhliin Joensuun Taidemuseolle, huomatkaa minun ihanat räpyripset! :o)

Ja seuraavassa olemmekin jo ahtautuneet helmoinemme taksin kyytiin...kohti jatkoja, rai rai! :oD

Ja voitteko uskoa, minulla oli mekkoni alla kaksikerroksinen vannehame (tämänhän te kyllä uskotte), niin illan aikana sieltä hävisi se toinen kerros!! Sehän on sellainen metallinen ohut rima tms. joka on pujotettu hameen sisään renkaaksi, miten sellainen VOI hävitä huomaamatta?!?! Näköjään voi. Luulisi, että sellainen tuntuisi jos se olisi lähdössä pois, tai ainakin pitäisi kolinaa kun tippuu lattialla, mutta ei, en huomannut mitään! :oD

Ilta jatkui aamuun asti. 

Loistava päivä, loistava ilta, loistava yö! Ja muuten seuraava aamukin oli kun menimme Pian kanssa kaksistaan (edelleen!! :oD) hotellin aamupalalle, ja sieltä palatessamme hotellin respassa eräs tyttö (joka oli ollut töissä edellisenä päivän sisäänkirjautuessamme) päivitteli, että miten voimmekaan olla sen  näköisiä vaikka onkin "the morning after"! :oD Me oltiin osattu nukkua siten, että hiukset olivat ihan samanlaiset kuin edellisenä päivänäkin, ja muutenkin olimme niin freshin näköisiä. ;o)

Ihanaa oli. ♥


Helene